Tutkimusavustajana Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksella
Helmikuussa 2019 olin Ruotsissa vaihto-opiskelijana, kun sain sähköpostiini viestin eräältä
laitoksemme professorilta. Viestissään hän kertoi, että yhteen projektiin tarvittaisiin
tutkimusavustajaa, ja hän oli ajatellut, että minä olisin sopiva ihminen kyseiseen hommaan.
Olin jäänyt hänen mieleensä yhdeltä kurssilta, jossa olin tuonut esille oman urahaaveeni
tutkijana. Pian tämän sähköpostin jälkeen keskustelinkin Skypessä avustajaa kaipaavan
akatemiatutkijan kanssa.
Tutkimusavustajan työ voi sisältää monenlaisia tehtäviä, ja sen sisältö määrittyykin paljolti
tarpeen mukaan. Oma työni oli kuitenkin hyvin pitkälle sitä, mitä nimi antaa olettaakin, eli
autoin tutkijaa hänen tutkimuksiinsa liittyvissä tehtävissä.
Tutkimusprojektit, joihin työni liittyivät, käsittelivät kansalaisyhteiskuntaa, kansalaisuutta ja
kehitystä. Tutkimusryhmä oli kansainvälinen, joten pääsin käyttämään paljon myös englantia
työssäni.
Työni alkoivat kesäkuussa, jolloin käytin suurimman osan ajasta Routledgelle lähtevän
toimitetun kirjan käsikirjoituksen teknilliseen viimeistelyyn. Tehtävänäni oli siis tarkastaa ja
korjata eri kirjoittajien teksteistä niiden muotoseikkoja sekä lähdemerkintöjä, jotta ne ovat
yhdenmukaisia ennen kustantajalle lähettämistä.
Kustantajilla on omia toivomuksia siitä, miten tietyt muotoseikat toteutetaan, joten pääsin
tutustumaan Routledgen asettamiin vaatimuksiin tarkkaan. Tätä kautta pääsin myös
opettelemaan APA:n viittausjärjestelmän perin pohjin. Lisäksi, koska työvälineenä käytettiin
Wordia, pääsin myös tutustumaan sieltä löytyviin ominaisuuksiin syvemmin. Kaikkeen tähän
liittyi tiiviisti myös kirjoittajien kanssa kommunikointi sähköpostitse.
Heti työn alettua pääsin osallistumaan tutkimusprojektin päätösseminaariin, sekä avustamaan
seminaarin järjestelyissä. Työni keskiössä oleva kirja oli tuotosta usean vuoden
tutkimusprojektista, joten tämä seminaari toi minulle hyödyllistä tietoa myös työssäni
olennaisesti esillä olevista teemoista.
Kirjaan liittyvien toimien jälkeen tein laajoja kirjallisuushakuja eri teemoista usean eri
tutkimusartikkelin pohjalle. Tämän kautta sain kokemusta erilaisten tietokantojen ja hakuvälineiden käytöstä, sillä laajoja hakutuloksia piti saada rajattua artikkelien aiheiden
mukaan hyödyllisiksi. Osa aiheista oli minulle entuudestaan tuntemattomia, joten minun piti
myös omaksua näiden aiheiden tärkeimmät sisällöt nopeasti, jotta pystyin valitsemaan
oikeasti hyödyllisiä artikkeleita.
Työsuhteeni loppupuolella pääsin vielä tarkastamaan ja korjaamaan artikkeleiden
lähdemerkintöjä tieteellisten lehtien ohjeistusten mukaisiksi. Edellä mainittujen tehtävien
ohella avustin muissa pienissä tehtävissä, kuten litteroitujen haastatteluiden mapittamisessa.
Lisäksi sain aloitella oman graduni suunnittelua työn ohella.
Työsuhteeni kesti 4 kuukautta, minkä aikana opin paljon siitä, millaista tutkijan työ on
yliopistossa, sillä pääsin seuraamaan sitä hyvin lähietäisyydeltä sekä olemaan siinä mukana.
Tämä toi minulle arvokasta kokemusta juuri tulevaisuuden tutkijanhaaveideni takia. Ennen
opintojani yliopistossa en olisi osannut kuvitellakaan yliopistoa työpaikkana taikka tutkijana
olemista ammattina, sillä en tuntenut kyseistä alaa ollenkaan. Olenkin iloinen siitä, millaisia
uusia työmahdollisuuksia yliopisto-opinnot ovat esitelleet minulle.
Suorittamistani opinnoista oli apua kyseisen työn kannalta monellakin tavalla. Itse työpaikan
saamisen kannalta oli tärkeää opinnoissa menestyminen, sillä tuskin olisin muuten saanut
laitoksemme professoria suosittelemaan minua kyseiseen tehtävään. Lisäksi pääsin työssäni
hyödyntämään opintojen aikana harjoiteltuja taitoja, kuten tiedonhankintaa.
Henna-Mari Koskela
syyjyvaskyla.wordpress.com 